KÄÄK! Kohta vuosi mennyt ja mä en ole tänne muistanut päivittää mitä ollaan puuhailtu???

 Laitan tähän alkuun nyt vähän valokuvia ja kirjoitan sitten kertomuksia kuvien alle. 

Paljon on tosiaan tapahtunut, ette uskokkaan???

Tässä valmistaudumme joulun tuloon....

Iiris ja Rosa matkusti jouluksi Kinkamolle ja me jäätiinkin Tylypahkaan. Se oli meidän ensimmäinen Joulu siellä. Se oli kuulemma mun ihmisäipän ja mun ihmisiskän, joka on nyt enkelinä haave, että joulu 2022 TP on valmis ja joulu vietetään siellä. 

Uutena Vuotena kuitenkin Iitu ja Rosa liittyi meidän seuraan. 

Niin joka ei ole seurannut tätä alusta saakka niin Iitu on mun äippä ja Rosa on mun sisko.

 Keväthangilla. Talvella  oli kovat pakkaset, mutta meille se oli vain parasta. Päästiin juoksemaan jäällä ja tutkimaan aivan uusia paikkoja, minne muutoin pitäisi mennä veneellä kesällä.

Meinattiin me välillä villiintyä kun niin mieli teki mennä tutkimaan myös muiden mökkien pihat ja siitä saatiin sitten höykyn köykkyä.... Eikun kuonot aurinkoon.

Valveen metsä ja kivi. Tässä on kuulemma otettu monet, monet kuvat jo meidän Tilli mummon aikaan jakun mun äippäkin on ollut ihan pieni.

Nyt oli kuulemma aika päivittää tällä kokoonpanolla. Harvemmin enää täällä käydään kun on niin paljon maastopyöräilijöitä, suunnitajia, juoksioita jne...... Onhan nyt jälleen kivi ikuistettu 2022!

Se on "korona" sitten aukaissut myös näyttelyt. Parin vuoden tauon jälkeen lähdettiin sitten tyttöjen Plätän ja Unnan kanssa Kangasniemellä näyttelyyn. Tässä tyttäreni Plättä (vasemmalla Ullan; kasvattajan kanssa) ja korjasi koko potin.

Plättä oli AVO ERI 1., SA Parasnarttu 1. Serti ja ROP. Unna, toinen tyttäristäni AVO, ERI2, SA ja parasnattu 5. Minä vuosien tauon jälkeen AVO ERi.

Sitten alkoi kesäloma osa 1. Ulla meidän kasvattaja tuli Jämsästä ja lähdimme lomareissulle Rautjärvelle poikani Novan luo. Mukana siis tyttäret Plättä ja Unna, täti Pihka ja Groot (ei sukua?)

Eikun paranee...... Unna lähti näyttelyyn Ristiinaan. Olihan jännitysnäytös. Kukaan uroksista ei saanut ERIä eikä myöskään valittu parasta urosta!!!!! Pia ja Essi (meidän  luotto handleri) olivat ihan kauhuissaan. Eikä myöskää nartuissa monikaan saunut ERIä. Mutta minun UNNA!!!! sai ja oli viellä ROP sekä sai eka Sertin. Kyllä hurraa huudot raikui.....

Loma osa 2. ja terassiturnee......

Mentiin ja kierrettiin kaksi päivää Joensuun terasseja. Kyllä meitä filmattiin, ihasteltiin ja rapsuteltiin.

Jos Pialla ja Sarilla tuli yhden päivän aikana 1483 askelta niin paljonkohan meillä tuli tassutteluja?

Käytiin sitten myös jossain Savonlinnassa. Ette usko miten paljon siellä oli isoja pulleita lintuja. Ne oli ihan vapaasti ja tallusteli sillä puistossa. Ne oli jotain hanhia? Arvaa saiko Pia ja Sari hepulin kun Me ne huomattiin. Siinä oltiin sitten kaikki puussa kiinni, jotta ei menty "linnan virtaan". Me ois kyllä menty noitten hanhien perässä........ Kyllä meille sitten ärräpäät huudettiin.

Jälleen pyörähdettiin Unnan kanssa näyttelyssä. Saatiin ihan hyvä arvostelut, mutta liikkumisesta se meitä rokotti. Meillä muka löysä askelmus??? Eihän se meidän vika ole jos nuo meidän ihmis "äipät" Pia ja Sari löntystää niin me sitten  yritettiin pysy niiden rytmissä.

 

Tässä siis tiivistelmä tähän astisesta. Yritän nyt useammin tänne raapustaa jotakin. On niin paljon tapahtunut, että ei meinaa itsekkään muistaa..... Onneksi noista kuvista palautuu asioita  mieleen. Nyt oikein ihanaa loppukesää ja alkavaa syksyä 2022 t. Hymmi

 Jollei Jouluna ole lunta voiko joulupukki tullakkaan???

Nyt näyttää siltä, että Joulupukki voi tulla. Eli huomenna alkaa joulukuu, vuosi lähestyy loppuaan on päivittää viimeisimmät tapahtumat ennen yhteenvetoa vuodesta 2021.

Jälleen on se aika vuodesta kun meitä on istutettu vaikka missä, miten, päivänvalossa ja aamuhämärissä....

No se Joulukorttikuva!

 Tässä ensimmäinen versio, mutta ei viimeinen. Niitä otetettiin varmaan 50 kpl. Se hyvä puoli tässä on, että saadaan hieman parempia nameja kuin omia normi nappuloita.

No sitten tuo kakara (Unna) järjesti sellaisen härdellin, että koko kylä Merrasmäessä piti hälyyttää apuun kun se "hävisi". No kyllä me Pihkan kanssa tiedettiin ja yritettiin kertoa, että pölvästä on tuolla kivien välissä jumissa.

 

... Pia etsi ja huusi paniikissa, vaikka me hypittiin kivien päällä, että tuolla se Unna on.

No eihän sitä saatu tuolta pois kun pää oli jumissa toisen kiven alla ja se oli jotenkin liukunut "myyrän" tai jonkun muun hajun perässä tuonne. Sitten alkoi soittorumba.......

Pitää saada joitain "liinoja", joita saadaan kivien ympärille, vahva auto, joka vetää siten, että ne ei romahda Unnan selän päälle. Onneksi Vitikaisen Tauno ja Hannele tuli apuun ja saatiin Unna tuolta kivenkolosta vedettyä pois.

Mun äippä Iiris ja sisko Rosakin on vieraillu nyt syksyllä meidän luona Tylypahkassa.

Arvaa oliko riehakasta menoa kun päästiin karpalosuolle?

 

Pihkakin hävitti parit tossut kun meno oli niin kovaa. Se loukkasi tassunsa tuolla Hyvinkään Koirauimalssa. Sen tassuun tuli sellainen palkeenkieli rampista. No ei se menoa haitannut.

 

 Sitten meidän ihmis äippä Pia osti Linnuille, siis linnuille tuollaisen ruokinta-automaatin! No me kyllä pidetään huolta, että ensin Me tarkisetaan onko ruoka syömäkelpoista. Tässä mun äippä Iiris vartiointi hommissa ja testaamassa laatua.

 

Joulusuunnitelmista sen verran, että me ollaankin Tylypahkassa eikä mennä Kinkamolle? Kirjoitan vielä kyllä ennen aattoa mitä tässä 3 viikon aikana ollaan touhuiltu. Tässä on jännia aikoja vielä tiedossa. Reipasta ja raikasta alkavaan joulukuuta kaikille t. Hymmi

 Kun saapuu syys....

Kyllä on ollut ihana kesä. Me ollaan vaan mökkeilty, uitu, uitu ja uitu......

Nyt viikonloppuna meillä olikin koiratuparit Tylypahkassa. Mukana oli mun poika Vili ja tytär Plättä.

Sitten me kaikki siis minä ja kakarat mentiin näyttelyyn Mäntyharjulle. Tää oli kakaroiden (Vilin ja Unnan) eka näyttelyt näin isojen luokassa. Tuon jonkun "koronan" vuoksi kakarat ei ole päässyt 1,5 vuoteen esiintymään kun ne kaikki oli peruttu. Tässäpä sitten päivän satoa.

Tässä on mun poika Vili, esittäjänä Katja.

... sitten minä. Laitoin ihan kaksi kuvaa itsestäni.

Sitten Plättä. Meillähän oli Erinomainen päivä joka huipentui vielä Plätän Varasertiin.

Eli Vili oli AVO EH1, minä ja Unna AVO ERI ja Plättä AVO ERI1, SA ja parasnarttu 2 ja varaserti.

Tästähän ne juhlat sitten alkoi kun mökille päästiin.

Pihkalle pidettiin vielä ihan oma Tylypahkan näyttely kuten Iitulle ja Rosallekin kun ne ei päässy mukaan.

Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päivä.....

Energiaa alkavaan syksyyn t. Hymmi

 

 Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen....

 Mulla on kuulkaa ollu niin paljon hommia tuolla Tylypahkassa, että olen aivan uupunut.

Yritän tässä nyt tiivistelmän kirjoittaa parilta kuukaudelta.

 Jäät on lähteneet, onhan nyt toukokuu. Uinti hommia, noutamista ja omia seikkailuja...

 Tää ei oo sellainen palmuranta vaan Mäntyranta...... Oltiin pääsiäisenä hiukan reissussa.

Vietiin Essi (meidän luotto handleri) Mäntyharjulle juna-asemalle niin käytiin vähän kylillä.

 

Nyt sitten suru-uutisia. Meidän Isomummo Tilli nukkui pois viikkositten lauantaina (eli 22,5.)

Me oltiin saattamassi sitä ihan Kuopioon saakka. Tilli oli jo ihan väsy ja ei se enää jaksanut tassutella. Kuitenkin se ehti päästä Tylypahkaan, nauttia lumesta, kevään tuoksuista ja kastaa tassut Kinkamon lampeen.  Jos ei olisi Tilliä niin meitäkään ei olisi. Tässä tiivistelmä mummon keväästä.

 

Hyvää matkaa sinne sateenkaarisillan toiselle puolelle.

Tilli, Creamline Extra Happy 7.2.2006 - 22.5.2021

 Aika rientää, kevät tulee....

Kyllä aika on mennyt nopeastuí  on jo maaliskuu! 

Edellinen kirjoitus oli joulun aikoihin. Mitä tässä on tapahtunut???? paljonkin.

Olemme nyt viettäneet paljon aikaa Tylypahkassa. Meillä on siellä käynyt vieraita, jopa

poikani Nova piipahti katsomassa meidän tiluksia.

s

 Seuraavaksi vietimme Tilli iso iso mummon 15 v. synttäreitä. On se vaan sellainen teräsmummo!

 Heti kun silmä välttää se on jo omilla reissuilla. Sitten me kaikki, myös palvelusväki joutuu lähtemään etsimää. Hän kun ei enää kuule ja näkökin on vähän niin ja näin. Kuitenkin Tilli tietää  milloin kello on 19 se on purutikkuaika.

 Tässä alla on Tillin kaikki sisarukset. Elossa kuitenkin enää Tilli ja Eve.

 Niin kuin aiemmin kirjoitin niin ollaan oltu aina pidennetty viikonloppu tuolla Tylypahkassa.

Se on ihanaa kun ei tarvita remmejä, valjaita.... vaan saamme olla vapaana ja päästään kirmaamaan jäälle kun Pia hiihtää.

 Lunta on ja lisää tulee. Nyt odotellaan aurinkoa, hankikantoa niin saamme kuonot käännettyä kevääseen ja tulevaan kesään, että päästään uimaan. Yritän nyt kirjoittaa hieman useammin mitä me tuolla Tylypahkassa puuhastellaan. Kohti valoa mennään..... t. Hymmi

 Kuusen kuisketta, piparien tuoksua ja rauhaisaa Joulua....

On aika vetää vuosi yhteen. Päiviä tätä vuotta jäljellä enää 10.

Vuosi on ollut haastava ja surullinen. Täytyy vain toivoa, että tuleva vuosi kohtelee meitä armollisemmin.

Me ollaan jo lähdetty joulun viettoon Kinkamolle Iitun ja Rosan luo. Meidän palvelusväki (Pia) tulee perässä jouluksi.

 Leppoisaa Jouluaikaa teille kaikille, jotka luettä tätä blogia. Ensi vuonna uudet kujeet. t. Hymmi

Se on nyt syksy ja ensilumikin nähty

Talviuinti kausi on avattu. Nyt meillä on oikein ulkoiluttajat kun tuo meidän ihmisäippä

ei pysty meitä kuljettamaan remmissä. Meillä on oikea lukujärjestys joka viikonpäivälle ja eri

kellon ajoille.

On meidän äippä kuulema jonkun erikoisvyön hommannut, johon se meitä alkaa opettaa. Ekana

opetusvuorossa on kuulema Pihka. Mua ei niin tarttee opettaa kun olen kuulemma mallikelpoisin talutettava. Tuo kakara onkin sitten toinen juttu??? Sen kun kaikki toko-koulutukset meni puihin sen jonkun "koronana" vuoksi. No eiköhän me aisoihin se saada.

Tässä sittn syksy fiilistä... minä ja kakara

  Onnistuttiin saamaan muutamia kuvia noista mun muista kakaroista niin laitan niistäkin kuvat.

ensin on Nova, sitten Plättä ja Vili.

 7.11.2020 meillä on Creamline tapaaminen Kivakoirassa. Sinne tulee myös kesän "juhannus pentue".

Siitä tulee sitten omat kuvat. Niin tuo pentue on minun veljen Brunon jälkeläisiä. Toivottavasti tosi moni pääsee tulemaan.

Myös minun sulho Artturi (yllämainittujen kakaroiden isä) on pyydetty. Sitä kautta Pihka  on myös sukua kakaroille.

Kun tätä kirjoittelen olemme Unnan kanssa Kinkamolla yhdssä Iitun, Rosan ja iso iso iso mummo Tillin kanssa. Pihka kotona meidän ihmis äipän kanssa kotona ja niillä omat kuviot.

Ihanaa syksyä kaikille t. Hymmi