Joulutervehdys

Kultaista Joulua ja Erinomaista Uutta Vuotta 2017!

 Vuosi alkaa olla lopuillaan ja niin mekin rauhoitumme joulun viettoon kukin omalla tahoillaan.

Rosa ja äippä Iiris lähtee Kinkamolle ja me ollaan kotona. Milo rauhoittuu omassa kodissa, tosin tapanina tulee meille päivä riekkujaisiin. 

Uudeksi Vuodeksi minä lähden Tilli mummon ja Pikan kanssa raketteja pakoon mökille.

Yhteenvetona vuosi 2016 on ollut Erinomainen ja paljon ollaan opittu uusia asioita. Tosin on sinne murheitakin mahtunut kun Rosalta on revennyt tuo ristiside polvesta, mikä huomattiin viikko sitten. Onneksi se pääsi heti parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja eihköhän me jo keväällä kirmata kuten ennenkin. Nyt vain pitää ottaa iisisti. Onneksi ei vielä tässä vaiheessa tarvinnut leikata, vaan käytetään uusia hoitomuotoja josko ne  vahvistaisi tuon ristisiteen.

Onhan nämä meidän leikit olleet aika hurjia. Meillä Rosan kanssa ei ole mitään käsitystä milloin se olisi revennyt. Eikä se paljon kyllä tuota Rosaa ole haitannut siis kipujen suhteen. Samalla tavalla ollaan riekuttu. Toivotaan, että Uusi Vuosi 2017 alkaa hyvillä uutisilla. Rosalla on kontrolli vielä ennen vuoden vaihdetta. t. Hymmi

Näyttelyvuosi 2016 on saatu päätökseen

Nyt voi sanoa hoh hoijaa.....
Pari viikkoa meitä on kyyditty Porvooseen saksittavaksi. Sitten  me ollaan menossa Tampereelle ja siitä kun ehdittiin muutama yö nukkua niin Helsinkiin Messukeskukseen.

Tampereella meitä oli kaikki muut, paitsi Milo. Kun Milon pitää saada vielä lihaksistoa takapäähän. Veli Bruno oli Eriomainen, minä Erittäin Hyvä (pitää saada massaa. Olen kuulema honkkeli??), äippä Iiris oli myös EH.

Sisko Rosa venäytti vasemman takajalan ja se ei sit voinutkaan osallistua. Rosa kun olisi ollut niin  hieno eikä mikään honkkeli niin olisi varmaan saanut Erin. Tuossa ylhäällä meidän äippä.

Messari!!! Bruno tuli Jämsästä tänne meille ja me vietettiin koko lauantai ja sunnuntai tuolla Messukeskuksessa. Suurimman ajan me oltiin häkissä, onneksi.

Bruno oli molempina päivinä Erinomainen, mutta ei tullut sijoitusta. Minä oli lauantaina vain H, mutta jo sunnuntaina kohotin sijoutustani EH.ksi. Tottahan se on kun kuvia katsoon niin minun pitää "kasvaa". Nyt me ei olla enää Junnuja vaan siirrytään Nuorten luokkaan ja sinne olen vielä keskeneräinen. Bruno ja Rosa siellä jo pärjäisi. Katsotaan kun kevät aurinko alkaa paistaa mennäänkö ja mihin. Nyt on näyttelykausi 2016 päätetty. Tulihan minulle tänään 13. näyttely elämäni 17 kuukauden aikana. Tiivis tahti tässä on ollut. Nyt väsyttää.

Sitten Pia ei muistanut ottaa salamaa pois ja meistää tuli Ufo-koiria.
Nyt levätään ja valmistaudutaan jouluun. Kyllä tänne vielä meistä joulukuva tulee. t. Hymmi

P.S Olihan meidän äippä Milon tukena uimassa. Kyllä Milosta tehdään uimamaisteri kesälle 2017!
 

Meidän omat juhlat, pentutapaaminen....

Mitäs on viime kerrasta tapahtunut? On satanut ensi lumi ja se on ihanaa. Se on oikeesti ensi lumi, sillä viime vuonna oli niin paljon kaikkea, että kaikki tuntuu taas ihan uudelta. 

Viikon aikana satoi lisää lunta. Meillä oli eilen lauantaina J-pentueen eli meidän oma tapaaminen Jämsässä, Ullan meidän kasvattajan luona. No oli siellä mukana äippä Iiris ja Tilli mummokin.
Emäntänä siellä oli Ulln koirat Milla, Lili ja Taika. Ne ei ole mitään sukua meille. Tässä kuvakooste eiliseltä.

... niin ketäs meitä sisaruksista siellä olikaan?? No minä, Rosa, Milo, Bruno ja Nero. Neroa me ei olla nähty kuin viimeksi Hyvinkäällä kun olitiin uimakoulussa. Harmi kun Mango ja Ida ei päässeet tulemaan. Keväällä lupaan järjestää sellaiset riehat, että kaikki  pääsisivät tulemaan.

Viikon kuluttua me (Minä, Rosa, Pihka ja meidän äippä) mennään Porvooseen, Saaran luo trimmaukseen. Me kun Rosan kanssa mennään ensin Tamperelle näyttelyyn itsenäisyyspäivänä ja sitten oikein Messukeskukseen. Sinne tulee meidän veli Brunokin. Se onkin sellainen suurempi näyttely ja sinne ilmottautumis maksukin oli niin suuri, että Pihka ja äippä ei sinne pääse.

Milo veli on taas niin komea ja suuri junnu-luokkaan, mutta sharmia ja jämäkkyyttä puuttuu vielä nuorten luokkaan. Ennen noita näyttelyitä me joudutaan vielä kouluun. Essi meidän handleri tulee meitä sinne treenaamaan. Laitan sitten tuloksia tänne kun on nuo näyttelyt ohi.

Mukavaa pikkujouluaikaa kaikille t. Hymmi
 

Uutisia ja tuloksia.....
Viimeksi kun kirjoitin silloin meitä tutkittiin ja kuvattin. Nyt on sitten viralliset lausunnot on tulleet ja olemme parasta A-ryhmää.

Neron tulokset vielä puuttuu se kuvataan varmaan Turussa sitten myöhemmin.
Lisäksi minulta, Rosalta ja Milolta otettiin sellaiset PRA1 ja PRA 2 testit. Niiden tuloksetkin oli puhtaat.?

Mitäs muuta meille kuuluu. Milon kanssa olemme joutuneet taas kouluun. Sununtai aamuisin ollaan sellaisessa arkitottelevaisuus koulutuksessa niin kuin me ei muka osattaisi käyttäytyä? Kysyn vaan miksi kun Rosa saa vain lomailla. Kaiken huipppu, että meidän mummo Tilli pääsi äipän ja Rosan mukaan Kinkamolle ja minä jäin kotiin Pihkan kassa kaden. Meinasi tulla suru, ainakin oli kamala ikävä.

Tänään minut vietiin agility-halliin kun kuulema edessä on parit sisänäyttelyt joulukuussa. Sitä ennen on kuulema viellä ihan erityiset treenit kun Pian luotto handleri (mitähän sekin tarkoittaa) treenaa minun ja Rosan kanssa. Meidät kuulema viedään jonnekkin "Messariin". Se on kuulema iso ja hieno näyttely. Saakohan tässä koirana olla ollenkaan?

Toki on kivaakin tiedossa. Meidän kasvattaja Ulla on järjestämässä sisartapaamista Jämsään ja sinne mennään jos vain ne treffit toteutuu. Silloin saadaan tehdä ihan mitä vaan ja riekkua......
Talven odotusta kaikille t. Hymmi
 

Nyt meitä on testattu ja testattu.......

 Ensin meidät (minut, Rosa ja Milo) vietiin Jär-Vettiin rokotuksille. Sitten ne tunki meidän suuhun jotain hajaksia kun piti kuulema ottaa joku poskisolunäyte?????? Sitten kuulema jännitetään. Ei vaan pieni koira voi ymmärtää, mitä jännittämistä meidän kuolassa voi olla.

Sitten meidät kuskattiin isolle kirkolle Mevettiin. Silmiin laitettiin jotain tippoja, että näkö meni. Eikä sekään kidutus riittänyt. Sitten sellaisella kirkkaalla valolla tuijotettiin meidän silmiin. Sen jälkeen meni taju ei mitään tietoa tästä maailmasta. Sitten kun me herättiin niin Pia, Sari ja Johanna oli suu hymyssyä.

Meistä se ei ollut yhtään hauskaa kun me ei oltu saatu ruokaakaan koko päivänä. Oltiin koko ilta ihan pökkyrässä.

Nyt Pia, Sari ja Johanna koko koko viikon vauhkonneet jostain tuloksista. Eikä se riitä. Nyt tuli meidän kasvattaja Jämsästä veli Brunon kanssa ja sekin on hurahtanut tuohon vouhkaamiseen, että jännittää. 

Eilen ne raahasi Brunonkin sinne Mevettiin ja sinne oli tuotu myös meidän sisko Mango. Ne sai saman kohtalon.

Tänään onkin sitten kuultu, että me ollaan parasta A-ryhmää. Meidän silmät on terveet, meidän lonkat ja kyynärät on niin kuin pitää. Lisäksi ne meidän kuolatestit (PRA1 ja 2) lausunnot tule Englannista ja ne oli puhtaat. Vieläkään emme ymmärrä miten ihmeessä meidän kuola saa nuo meidän omistajat ilahtumaan.

Nyt on kuulema siirrytty talviaikaan ja ei mennä saareen ennen kuin vasta keväällä kun aurinko paistaa ja lämmittää.... lunta odotellen t. Hymmi

Nyt on kurssit käty. Oppeja hiotaan talevan aikana ja keväällä 2017 on uudet näyttökokeet.

 Meidän äipästä (Iiriksestä) tuli priimus. Vähän me ollaan  ylpeitä. Meidän kouluttajan Pian (Kyllönen) mukaan meidän äippä voisi ensi keväänä mennä taippareihin. Me vielä treenataan talvella ja keväällä on sitten katselmus.

Minähän en ole mukaan päässyt kun kuulema olen sellainen sählä. Treenaan vaan jos huvittaa Pian kanssa. Kyllä minä kaikkea kannan Pialle, mutta kun sitten pitää se dami tuoda niin sen kanssa on vain kiva juoksennella.

Nyt taas ne oli testannut amupumista. Rosa oli säikähtänyt niin, että se piti viedä autoon. Meidän äippä ei ollut moksiskaan. Milo taas oli muuten vaan kierroksilla kun sen piti liian pitkään (Pihkan  kun piti löytää kaikki 6 damia ja se vain hengaili) odottaa omaa vuoroa. Mutta meidän äippä löyti ne ihan heti ja toi vauhdilla Sarille, Rosan ja äipän omistajalle.

Sitten minäkin pääsin nyt viikonloppuna treeneihin. Ensin sain haistella tuota haulikkoa.
Sitten me Pian kanssa syötiin verilettuja, ja leikittiin pupudamilla. PUM! .. samalla Pia heitti pupudamia metrin eteen mun luota. Kävin sen heti hakemssa ja toin Pialle. Taas sain verilettua. Tää oli kuulema testi miten minä reagoin laukaukseen.

Sitten minut laitettiin "taippariotteeseen" se on sellainen kun hihna on ihan löysästi kaulassa. Jenni, joka oli meillä vieraana saaressa sitten vaakkui puun takaa ja taas PUM! ..siellä se tavallinen dami lensi kaaressa ja mätkähti maaha. Minä sain käskyn lähteä sitä noutamaan. Heti sen paikansin sitten laitoinkin kaiken lällällää...... Tämän treenin tarkoitus olikin selvittää ketänkö laukauksia ja kyllähän  minä niitä kestin. Sen jälkeen sitte pauke vasta alkoikin.

Ai niin! Meinasi tässä ampumisen lomassa unohtua, että me (minä, Rosa ja Milo) käytiin taas näyttelyssä tuossa lähellä Hyvinkäällä. Sillä olikin tuomari vaihtunutm joka ei tykännyt meistä ollenkaan. Saatiin vain jotkut H:t ja minä En ollu Huono. Kuvatkin on niin huonoja, että ei niitä taida viittiä tänne laittaa. Rosasta on paras kuva.

... laitan sittenkin nuo Milon ja minun kuvat.

.. ei muuta kuin mukavaa syksyä. Päivittelen taas mitä me tässä touhuillaan. Ainakin kuulema minut laitetaan teho treeneihin noutojen osalta. t. Hymmi

Kyllä meiltä vaaditaan. Treeniä, treeniä mitä tehdäänkään se on treeniä...
Lapissa sentään mentiin ja saatiin uusia kokemuksia, vaikka oltiin hihnassa. Nyt meidän pitää noutaa, palauttaa ja suuhun pitäisi ottaa kaiken maailman variksia, lokkeja, fasaaneja ja pupuja. Ei silti kyllä minä niitä perästä ajaisin.
Kiva on kantaa vaikka mitä ja juoksennella vaikka rocksi suussa..... Dami, dami ja dami. No se kanidami on ihan kiva ja kyllä minä sen käy hakemassa. 

Entäs joku haulikko. Minä en ole sitä vielä nähnyt enkä kuullut, mutta Rosa ja Milo on. Meidän äippä Iiris ei ollut moksiskaan pamauksesta eikä Milo. Rosa kertoi, että se oli hiukan pelottava ja nyt pitää sulatella asiaa. Luulen, että viikonloppuna saaressa kuulin sellaisen haulikon äänen, mutta en kiinnittänyt siihen mitään huomiota.

Ei muuta kuin energistä tulevaa viikkoa. Huomenna päästään kuulemma riekkumaan! t. Hymmi 

Me reissaajat!
Me oltiin lomareissulla eikä vaan mihinkään mökille ja takaisin vaan ihan Lappiin ja Norjaan saakka.
Ensi me Rosan kanssa mentiin niiden mökille Kinkamolle. Siellä me polskittiin ja Rosa sai väläyksen se osaakin uida ihan ilman mitään. Siitähän seurauksena tuli vesihäntä.

Täältä me lähdettiin kohti pohjoista paikkaa Äkäslompolo. Meillä oli sieltä varattu sellainen mökki mihin me kaikki meidän lauma voitiin majoittua. Siellä tapasimme myös Sohvin, paikan omistajan, joka oli meitä vastassa. Ei meinannut Sohvi pysyä meidän vauhdissa mukana.

Pari päivää me tuolla viivyttiin ja ihailtiin Yllästunturia. Luultiin, että oltiin jo Lapissa, mutta ei me mitään poroja vielä nähty.

Tästä matka jatkui Kilpisjärvelle ja ihan oikeaan Lappiin. Kyllä oli hajuja, poroja ja niiden papanoita. Nam, nam...... ne kuljeskeli ihan meidän majapaikan, mökin edessä. Kyllä me niitä haukuttiin.

Sielläkin me törmättiin toisiin kulsuihin ja ne oli vielä minun mamman tuttuja. Kyllä me oltiin innoissamme.

Minä ja äippä Iiris päästiin  mukaan ihan Saana tunturin huipulle. Rosa ja Pihka tulivat hieman jäljessä, mutta kuitenkin yli puolen välin. Meidän äippä Tilli kävi saattamassa meidät alkumatkalle.

Saanan jälkeen taas huilattiin yksi kokonainen päivä ja lähdettiin Norjaan. Siellä ei ollut sellaisia maisemia kuin tuolla Kilpisjärvellä. Käytiin kuitenkin vielä tulomatkalla Mallatunturilla.

Meinasi ihan unohtua, että siellä Norjassa me tavattiin Topi 10 kk. Topi oli myös lomareissulla Norjassa. Topin koti oli Virossa.

Tällainen reissu meillä oli tällä kertaan ja kuulemma lähdetään vielä toistenkin. Onhan  meillä kaikilla nyt omat passit, vaikka ei niitä kukaan kattonut matkan varrella.

Jotakin me kuultiin, että meidän pitää mennä vielä johonkin kouluun?????? Kyllä me omasta mielestä aika mallikelpoisesti osattiin olla? t. Hymmi





 

Me ollaan voittajia kaikki.....

Eilen oltiin Mikkelissä ryhmänäyttelyssä ja meillä  oli huikea päivä.
Creamline Jet-Set JUN ERI1 SA PU1 ROP SERT
Creamline Juggler JUN EH4
Creamline Jazzy Lady JUN ERI1 SA PN3 VARA-SERT
Creamline July Rose JUN ERI2 SA

Ja meidän äiti:
Creamline Hymn To Love AVO ERI4

Bruno

Bruno ensimmäisenä ja Milo kolmantena.

Minä ensimmäisenä ja Rosa toisena.

... ja tässä meidän äippä. Seuraavia näyttelyitä odotellen. t. Hymmi

Hei vaan siskot ja veljet......

Pitää minunkin kirjoittaa ja kertoa kuulumiset. On ollut todella kiireinen vuosi. Tässä kuitenkin muutama kuva. Enemmän kuvia tulee meidän pentukirjaan, mikä Pialla  on tekeillä. Kirja ilmestyy nyt tulevan syksynä.

Tässä olen vielä ihan pieni.

Aika kuluu aivan siivillä ja kaikkea kivaa on ollut matkan varrella. Pia mielestä tuossa keskimmäisessä  kuvassa muistuan tietysty veljiä, mutta on kuulema paljon siskoani Rosaa.

 Tässä sitten olen jo iso poika. Odotan muuten välitunnin alkua.

Hyvää loppukesää teille kaikille täältä Turusta t. Nero veli
p.s. yritän myös jatkossa muistaa kirjoitella aika ajoin. 

Mäkin oon täällä, hiukan myöhässä....

Terkkuja minunkin puolesta kaikille t. Bruno 1vuotta. 

Me saatiin synttärikakku Rosan kanssa sittenkin....

... ja tietenkin meillä oli MEIDÄN kakuissa Rosan kanssa yksi kynttilä. Sitten meistä otettiin yhteiskuva.

Kohta kuvan ottamisen jälkeen alkoi satamaan ja siitä tuli kaunis sateenkaari juhlistamaan päiväämme.

Milo oli vielä reissussa, joten se ei päässyt meidän juhliin mukaan. Vielä me otetaan sellainenkin kuva missä me ollaan kaikki kolme.

Milosta on tullut oikein linssilude se onkin komea tuo meidän veli. Tässä muutama otos Lapin maisemat taustalla. Niin mekin mennään noihin maisemiin ja meistäkin otetaan yhtä hienoja kuvia.

Joo... Pia on muuten tekemässä meistä sisaruksista kirjaa "Meidän ensimmäinen vuosi" se ilmestyy nyt syksy aikana. Pia voi sitten halutessa laittaa teille linkin niin pääsette katsomaan niitä kuvia teksteineen mitä täällä ei ole. t. Hymmi