... Aika rientää ja me ollaan jo  koululaisia?
Me ollaan Rosan ja Milon kanssa aloitettu peruskoulu. Rosan kanssa ollaan PSK:n Toko-koulussa ja Milo Heilunäntien arki tokossa. Tästä koulusta innostautuneena (tai siis meidän emännät) keskiviikkoisin aloitetaan tutustumaan Agilityyn. No mehän jo melkein osataan tää homma? Silloin kun oltiin 4 viikkoisia ja Ullan luona Jämsässä me asuttiin putkessa

Meille on varattu ihan oma treeniaika JAU:n (Järvenpään Agility Urheilijat) ja Heilujen uudesta hallista. Siellä ollaan käyty ihan muuten vaan tutustumassa tekonurmeen, hälinään ja halliin.
Nyt meidän emäntiä Piaa, Saria ja Johannaa tulee ohjaamaan Sirolan Essi, joka on meidän sekä isojen siskojen ja veljen luottohandleri. Essi on esittänyt Iiristä, Pihkaa ja Miloa näyttelyissä.

Minä olen jo testannut hieman hyppyesteitä, keppejä, A:ta ja puomia. Olisin kyllä mennyt A:n ja puomin yli, mutta ei Pia päästänyt. Viikon kuluttua kirjoitan lisää millainen Agi-koira minusta on tullut.

Ollaan käyty myös koirapuistossa. On muuten muunkin rotuisia koiria kuin Kultusja?????? Mua ne hiukan peloittaa. Miloa taas ei yhtään. Eilen se kaveerasi sellaisin ihan Sakasanpaimenkoiran näköisen kanssa. Me juostaan ennemmin Rosan kanssa kimpassa.

Milo muuten painaa jo 40 kg, siispä minutkin punnittiin. Minulla painoa 29 kg. On se muuten äijä tuo minun velipoika. Sukuunsa on kuulemma tullut. Eno ja iso eno on samaa sorttia.

 en

En muuten ole minä.... hän on minun siskoni Ida. Meissä on kyllä tosi paljon samaa näköä kuin vertaa Rosaan.

Meinasin vielä unontaa, että Rosan kanssa käydään lisäksi vielä näyttelykoulutuksessa. Nyt osaan jos seista käskystä ilman, että syön namia. Ei ole yhtään vaikeeta, mutta kyllä se vaatii paljon kun se kananpala on siellä Pian selän takana jemmassa. Oikein kun napitan silmiin niin jommasta kummasta kädestä se aina tulee.

Nyt on väsy ja pitää levätä ensi viikko on energinen viikko.

T. Hymmi

 

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Viikko sitten sunnuntaina pääsin Tilli mummon, Pian ja Pihkan mukaan Porvooseen. Pihka meni treenaamaan jotain "taippareihin" liittyvää juttua. Mummo pääsi mukaan virkistämään muistiaa noutamisessa. Minua kiinnosti enemmän muiden tekeminen kuin se dami. No, kyllä minä sen kerran toin Pialle.
Enemmän minua kiinnosti harmaa muovipussi. Siellä  oli variksia. Sellainen sukassa oleva oli ihan jees ja sen otin ihan itse suuhun. Sitä ilman sukassa olevaa, omituiselta hasevaa raatoa piti hieman miettiä. Ottaako sen suuhun ja miten? Pitkin hampain siihen tartuin....... se kassi oli kyllä kaikista kiinnostavin koko jutussa.

Ai niin! Lauanataina 6.2. me juhlittiin Tilli mummon 10 v synttäreitä Oikea päivä oli tuo sunnuntai 7.2.

 Viime viikko oli tosi aktiivinen ja haasteita riitti. Meidän piti Milon ja Rosan kansa seisoa ja meitä juoksutettiin. Oltiin parkkihalleissa, hisseissä ja käveltiin kaupungilla ja kylillä. Agility-hallissakin käytiin missä oli meteliä ja meinikiä. Meidän piti näyttää hampaita kaikille vastaan tulijoille pyynnöstä.  Meidän turkkia saksittiin ja tassuja siistittiin. Tämä oli kuulema valmistautumista tulevaan viikonloppuun eli eiliseen lauantaihin 13.2. varten. Me mentiin Lahteen pentunäyttelyyn. Sinne oli ilmottautunut 23 kultaista noutajaa.
Oltiin jo hyvissä ajoin kun kuulema oli tärkeää, että me voidaan tutustua paikkaan, meteliin ja siihen hajumaailmaan.... eli rauhoittumaan. Meidän kasvattaja mami Ullakin tuli Jämsästä ihan meitä varten.

Tietenkin Pian luottohandleri Essi oli myös mukana. Essi on jo konkari äippä Iiriksen ja Pihkan kanssa. Me ei olla vielä kaikkia temppuja Essille näytetty mitä osataan järjestää kehässä. Jyväskylässä näytettiin Rosan kanssa, että meillä svengaa........ Se kyllä loppui lyhyeen. Nyt käytäydyttiin maillikelpoisesti, sillä ei me Ullalle viititty näyttä meidän vauhdikasta puolta.

Meillä oli upea päivä, me voitettiin! Rosa oli 1. KP PNP ja ROP eli rotunsa paras kaikista 23 kultaisesta. Rosa pääsi vielä isoon kehiin kilpailemaan muiden ryhmä 8 kauniiden kanssa. Minä olin 2. heti Rosan jälkeen. Milo ei uroksissa sijoittunut, mutta saimme kaikki huikeat arvostelut. Niistä tiivistelmä kuvien jälkeen.

Meidän arvosteluissa luki (kohokohtia): Milo: Ikäisekseen kookas uros, jolla hyvät mittasuhteet.... Hymmi: Kookas miellyttävä tyyppi, kaunis pää ja ilme. Liikkuu kauttaaltaan hyvin. Rosa oli täydellinen ikäisekseen siitähän tuli ROP.

Helsingissä Kaapelitehtaalla kun oltiin tammikuussa niin minun arvostelussa luki: Hyvä meno & meininki. Luulin, että näyttelyssä pitää svegata kuin Jazz (nimeni mukaan) nyt ei svengattu kuten Jyväskylässä ja tulokset sen mukaan

Me jatketaan treeneja. Viikon kuluttua alkaa koulu. Milo menee Heiluhäntiin ja me Rosan kanssa PSK:n pentu tokoon Espooseen. Huhtikuussa kuulema meidän pitäisi mennä ihan isoihin  kisoihin???

t. Hymmi