Meidän, siis minun, Rosan ja Milon pitää käydä Toko-koulussa ja lisäksi näyttelykoulussa. Sekään ei riitä kun pitää vielä noutaa ja palauttaa. On se rankkaa tämä pennun elämä? Kaikkea sitä meiltä vaaditaankin.
Vastapainoksi toki me harjoitellaan Agilitya. Se on hauskaa kun saa mennä sen minkä tassuista pääsee radalla ja vähän radan ulkopuolella (se kyllä loppuu lyhyeen). Me ollaan päästy hyppäämään esteitä (alintaso), putkesta mennen tullen ja viimeksi Rosa pääsi jo renkaan läpi. Me Milon kanssa ei vielä pääsy kokeilemaan.
Niin ollaan me käyty tietysti uimassa kun meillä oli se vakiovuoro. Viime keskiviikkona oli vika kerta ja kyllä minä uinkin. Voimat meinasi väkisin loppua, mutta en luovuttanut. Nyt päästäänkin ihan oikeisiin vesiin; järviin. En oikein muista viime kesästä, millaista se oli. Kovasti harjoittelen vesikupissa tassujen kastelemista, että ei vaan unohdu miltä se veden kosketus tuntuu.
Järvenpäässä on muuten Tivoli. Milo oli sinne päässyt eilen lauantaina. Siellä oli ollut vaikka mitä vekottimia ja vempaimia mitkä oli pitäneet räminää ja ryminää. Milo ei ollut pelännyt yhtään.
Tuon kuultuamme mekin alettiin hakkua, että jonnekkin on päästävä. Tänään me päästiin sitten koirapuistoon. Siellä oli ihan sattumalta joku tapahtuma. Oli vaikka minkälaisia kavereita, kyllä tassuja riitti.
Huomenna on jälleen koulupäivä tai ilta ja keskiviikkona taas näytellään ja hypätään esteitä.
Sitten pakataankin laukut ja mennään testaamaan sitä järvessä uimista. Pia puhui, että otetaan damit mukaan, nyt alkaa noutoharjoitukset oikein kunnolla kun alkaa mökkikausi.
Terkkuja kaikille ja toivotaan, että tulisi aurinkoinen ja lämmin vappu. En minä tiedä mikä se sellainen Vappu on? Ai niin se voi olla koiran nimi. Ehkä se tarkoittaa jotain muutakin kun Pia osti meille Koirakylpylän pakkasesta sellaiset "vappusimat" (isot putkiluut). t. Hymmi
