Eka koulupäivä takana!
Tänään me sit jouduttiin sinne pentukouluun. Siellä ei sit todellakaan saatu riekkua.
Meidän piti pystellä vain meidän omien ohjaajien (mamien) kassa. Arvatkaa mitä? Jos kattoo koko ajan silmiin (sitä sanotaan kontaktin ottamiseksi) niin namuja ja mitä herkullisempia tulee koko ajan taskuista, nyrkeistä. Hyvä, että ei ihan taivaasta sada pussi tolkulla.
Sitten me kuulemma mennään jonnekkin näyttelyyn ja meidän piti näyttää meidän hienoja uusia hampaan alkuja. Se, että vedettiin hännästä ja siirreltiin jalkoja niin ei ollut ihan niin kivaa. Siitäkin tuli kyllä niitä nameja.
Se kouluttaja oli pudottanut keskelle pihaa jonkun aivan ihanan tuoksuisen purkin ja vinkulelun. Me löydettiin se heti ja vaikki kuinka yritettiin  mennä näyttämään sitä sille kouluttajalle niin meidän mamit (ohjaajat) ei päästäneet ja taas tuli nameja. Ne puhui jostain luopumisesta....... 
On se vaan kummaa, ihan mietityttää.... hihnassa mennään Rosan tai Milon luo ja se tietää riekkumista ja nyt tuolla sitten samassa remmissä pitää  kulkea mamin sivulla parahaista kavereista ihan ylpeästi nokka pystyssä ohi. Ei saanut yhtään mennä nuuskuttelmaan.... Nameja tuli siitäkin. Tuli paljon mietittävää meidän pieniin päihin.
Päästiin me sit Rosan pihaan ottaa kunnon spurtit. T. Hymmi, Rosa ja Milo